Perus kirjanörttielämää on ehtinyt nyt valumaan tiimalasissa reilun parin viikon ajan. Päivät tuntuu menevän todella nopeasti täällä, vaikka en oikeastaan käy skolessa ku muutaman tunnin päivässä. Mihin aika täällä kuluu? Geen idee. Ei mitään havaintoa.
Päivät menee oikeastaan aika samaa kaavaa: Herätys -> Kouluun -> Kotiin -> (Illalla ehkä baariin ->) Nukkumaan.
Viimeisimmän lokikirjauksen jälkeen on tapahtunut ainakin seuraavaa.
1) Hollannin kielen suullinen koe, joka meni täysillä pisteillä läpi.
2) Ranskalaisen kaverin synttäreiden juhliminen Hasseltissa. (Kaikki muut vaihto-oppilaat on tuonu tänne kotimaastaan paikallista viinaa, jota ne sitten tarjoaa muun maalaisille. Itse tietenkin ajattelin, että suomalaisia pidetään muissa maissa jo valmiiksi aivan täysinä juoppoina, joten en ala heittää vettä kiukaalle tuomalla VIINAA MUKANANI Suomesta tänne. Nyt olenkin saanut useamman kerran vastata kysymykseen: "Miksi ihmeessä et tuonut suomalaista viinaa mukanasi, vaikka te siellä Suomessa niin kovin tykkäätte siitä dokaamisesta?" Tämä on sitä suomalaista vahvaa itsetuntoa ja isänmaallisuutta... )
3) Polkupyöräily tuntuu vieläkin kivalta hommalta. Eilen kun pyöräilin kotia kohti koulusta "ison tien" vartta pitkin, rynni takaatani ambulanssi kovin pikaisesti ohi. Syy selvisi pian, sillä seuraavan mutkan takana pönötti poliisiauto vilkut päällä, sekä pysähtynyt henkilöauto ja maassa makaava polkupyörä.
Pysähtyneen henkilöauton tuulilasissa olleesta ihmisen pään kokoisesta reijästä pystyi melko sukkelasti päättelemään tapahtumien kulun.
Pyöräilijä oli ilmeisesti vielä hengissä, sillä paikalle tullut ambulanssi jäi risteykseen kököttämään. Potilasta hoidettiin siellä sisällä. Henkilauton kuljettaja sittasi maijan takaosassa kalpeana ja shokissa.
Eilinen ilta meni rattoisasti vaihtareille järkätyssä bar crawl -tapahtumassa. Kiertelimme siis Hasseltin baareja vaihtariporukalla. Tutustuin myös neljään suomalaiseen vaihtariin, jotka kaikki opiskelevat eri koulussa kuin minä. Oli mukava päästä taas vaihteeksi dokaamaan suomeksi, eikä sivistyneesti keskieurooppalaisittain.
Aamulla kahdeksalta taistelin itseni ylös englannin journalismin tuntia varten.
Belgiassa on hyvä mennä kouluun pienessä kankkusessa: limpparimasiinasta poistettu 90 senttiä maksava kylmä kokis tarjoaa väliaikaista helpotusta ennen enismmäistä luentoa, ja viimeistään lunchbreikillä turpaan upotettavat 2,50 euron ranskalaiset ja lihapullat iskevät nätisti luuvitosta kankkusen tajuntaan. Täällä ei siis koulussa tarvitse kakistella kinderyllätyspotaattejen ja lämpimähkön nakkikastikkeen ja porkkanaraasteen sekotuksen armoilla. Koulun kahvilassa on myös Subway-tyyppinen patonkipulju, josta irtoaa 30cm-mittainen broodje itse valituilla täytteillä alle kahden euron. Toki koulusta saa myös "normaalia" ruokaa, mutta se on normaaliutensa lisäksi myös kalliimpaa.
Flaaminuoriso suorittaakin yleensä koululounaansa patonki/ranskikset (aina majoneesilla) +coca-cola (ei xerox, vai mikä se oli?) -linjalla. Suomalaisesta terveys hitler allakakhbar -näkökulmasta on lähes surrealistista katseltavaa, kun koko koulu imee kokista ja pullaa päivät pitkät. (Btw. jos ihmettelette minne Pekka "Terveysjeesus 3000" Puskan Suomesta karkoittamat limuautomaatit ovat joutuneet, niin ne on lähetetty ilmeisesti tänne meidän kouluun. Sokerilitkujen hinnat on onneksi puolitettu.) Aamukahdeksalta koulun kahvilan tiskille nostetaan peltikaupalla uunituoreita kroissantteja ja pullapötköjä, joita täällä sitten jonotellaan aamupalaksi. Toisaalta täällä ei ole läskejä lapsia, joten antaa flaamejen syödä miten haluavat.
Palaillaan!